Kuluneen puolen vuoden aikana australialaiset ystävämme ovat tehneet kaikkensa, jotta urheilullinen itsetuntomme murenisi: olemme yrittäneet oppia kriketin monimutkaisia sääntöjä, oppia potkaisemaan aussijalkapalloa suoraan ja olemme pyörineet valtameren pesukoneessa surffauksen merkeissä. Tänään oli kuitenkin suloisen hyvityksen aika, kun kävimme lasten kanssa Docklandsiin kahdeksi viikoksi perustetussa WinterWonderlandissa.
Marjaana ja minä olimme varsinaisia luistelukuningattaria (vaikka oma taitoni rajoittuukin lähinnä eteenpäinmenoon ja toispuoleiseen sirklaukseen) ja Ossi ja Neela kävivät hyvistä kruununperillisistä. Nautimme suunnattomasti tunnin luistelusta, australialaiset luovuttviat suunnilleen puolen tunnin jälkeen. Opetimme myös, että lunta heitettäessä siitä kannattaa puristella tiivis pallo, saa mukavamman osuman aikaiseksi (sisäänpääsyyn kuului jokaiselle lapselle sangollinen lunta, jolla sai heitellä lumiukon kuvia - how exotic is that!).
Muuten olemme edelleen tehokkaasti poimineet Melbournen ja Victorian parhaita turistikohteita. Sunnuntaina teimme päiväretken Point Nepeanin luonnonpuistoon ja vanhalle sotilasalueelle, maanantain Tiina ja Marri viettivät Great Ocean Roadilla ja eilisen - kuluneen 60 vuoden aikana kylmimmän kesäkuun kautta aikojen lämpimimpänä yksittäisenä päivänä - käytimme Royal Botanic Gardenin kiertelyyn. Tänään iltapäivällä katsastimme vielä paikallisten aboriginaalien kulttuurikeskuksen ja totesimme sen olevan samaa korkeaa tasoa kuin Melbournen muutkin museot.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti