Ui tai uppoa!

Tama on menetelma, jolla Ossi rautaisella itsetunnolla varustettuna harjoitteli uimista - onneksi aiti oli lahella niina ensimmaisena miljoonana kertana, kun upposi...

No, paatimme kokeilla samaa metodia lasten koulunkayntiin, joka alkoi eilen. Tuntui kylla aika hurjalta jattaa lapset kumpikin omaan luokkaansa mukanaan Disneyn kuvitettu suomi-englanti-suomi-sanakirja, evaat ja valloittava persoonansa. No Eve kylla jai Ossin seuraksi pariksi tunniksi. Iltapaivaraportin mukaan Ossilla oli ollut 10 minuutin black moment, jolloin han olisi halunnut lahtea kotiin, mutta muuten meni hyvin. Neela taas ilmoitti saaneensa 5 uutta ystavaa. Kummankin luokalle tuli myos toiset suomalaiset, tytot, jotka ovat kayneet esikoulua Lontoossa. Jotain vertaistukea siis on. Ossi harmitteli, kun ei ollut saanut tehda matematiikan tehtavaa, vaikka oli kylla kuulemma tajunnut, mita siina pitaa tehda.

Koulu ja lasten opettajat Anne ja Melissa vaikuttavat niin mukavilta, etta paadyimme siihen, etta emme ainakaan toistaiseksi viekaan lapsia neljana paivana language schooliin, niin kuin alunperin oli tarkoitus. Vaikka ryhmat siella ovatkin hieman pienempia (12 vs. 18) niin vakaa uskomme on, etta lapset oppivat kielen itse asiassa nopeammin varsinaisessa kouluymparistossa. Lisaksi opet ja luokkakaverit ovat nyt tuttuja ja uusi luokka olisi taas uusi stressi. Matkakin olisi puoli tuntia pitempi suuntaansa. Sovimme rehtorin kanssa, etta arvioimme tilannetta parin viikon paasta uudelleen.