Passit postiin!

No niin, lentoliput on nyt varattu, joten lähtö käy konkreettisemmaksi koko ajan. Töissä on niin kiire, että aika hyvin pystyy kyllä työntämään mielestään sen ajatuksen, että parin kuukauden päästä ollaan ihan toisella puolella maapalloa. Teen koko vuoden opetustehtävät nyt syksyn aikana, ja yhtäkkiä työpäivät ovat venähtäneet 10-12-tuntisiksi - asiantila, jota olen aktiivisesti pyrkinyt välttämään koko elämäni ajan.

Viisumia meillä ei vielä ole, joten lasi-on-puoliksi-tyhjä-periaatteensa mukaisesti Atte ei pidä lähtöämme vielä mitenkään varmana. Puolitoista viikkoa sitten lähetettiin koko perheen passit postissa Berliiniin lähetystöön. Kirjatun kirjeen seikkailuista tiedämme vain, että se on saapunut Saksaan. Emme tiedä, onko lähetystö lunastanut sen ja onko anomuksemme otettu käsittelyyn. Toivottavasti, käsittelyaika on nimittäin nelisen viikkoa.